Grooming on maailmanlaajuisesti kasvava ongelma

Publicerad | i Uncategorized

Groomingrikollisuus on lisääntynyt maailmanlaajuisesti, erityisesti pandemia-aikana. Nuoret viettävät yhä enemmän aikaa netissä erilaisissa sosiaalisissa medioissa ja nettisivuilla. Miksi groomingista ei siis puhuta enemmän? Saavatko lapset, nuoret ja heidän vanhemmat tarpeeksi tietoa ilmiöstä? Miten kyseistä nettihyväksikäyttöä voidaan ennaltaehkäistä?

Grooming on ilmiö missä aikuinen houkuttelee alaikäisiä (online tai offline) seksuaalisiin tarkoituksiin. Tekijä voi pyrkiä lopulta mahdollistamaan tapaamisen lapsen kanssa, mutta tarkoituksena voi olla myös vain netin välityksellä toimiminen. Tätä voi olla esimerkiksi seksuaalisen sisällön lähettäminen tai jakaminen lapselle tai seksuaalisen materiaalin kerääminen alaikäiseltä ja sen jakaminen. Usein tekijän toiminta on kietoutunut manipuloinnin ympärille ja on näennäisesti vapaaehtoista.

Suuri osa nuorista alle 18-vuotiaista kohtaa groomausta nykyään. Pelastakaa Lapset ry teki tutkimuksen, jossa sähköisen kyselyn kautta haastateltiin 1762 Suomessa asuvaa lasta. Kyselyn mukaan jopa joka neljäs kohtaa groomausta vähintään kerran kuukaudessa ja joka kuudes lapsista kohtaa tätä kerran viikossa. Vaikka ilmiö lisääntyy kokoajan tutkimustieto on valitettavan puutteellista.

Kaikki seksuaaliset keskustelut online sekä offline ovat aikuisen vastuulla, vaikka nuori olisi “näennäisesti omasta tahdostaan” lähettänyt viestejä tai materiaalia.

Ennaltaehkäisy on avainasemassa mitä tulee varsinkin grooming-ilmiöön. Nykyään hyväksikäyttöön tai seksuaaliseen ihmiskauppaan johtavat kontaktit lähtevät tyypillisesti netistä. Lasten sekä nuorten kanssa olisi tärkeää puhua vaaroista netissä ja miksi ikärajat ja erilaiset suojat tai rajoitukset ovat tarpeellisia. On sekä sisältöriskejä (esim. rahapelit, pornograafinen sisältö, väkivalta, aikuisten keskustelufoorumit) että kontaktiriskejä (esim. groomaajat, stalkkaajat, nettikiusaajat, nettihuijaukset).

Lähdekriittisyys voi olla haastavaa, kun lapsi opettelee medialukutaitoja. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää tai kuulostaa. Tuntemattomiin ihmisiin ei ole netissä luottamista tai ainakin heidän kanssaan pitää olla varovaisempi. Vanhempana on hyvä olla perillä siitä mitä appejä ja onlinesivustoja lapsi käyttää. Tätä kautta voi mahdollisesti tutustua siihen minkälaisten ihmisten kanssa lapsi keskustelee netissä. Mikäli lapsi salailee ja on vaivaantunut kontakteistaan voi kyseessä olla mahdollista ”ei ikäsopivaa” materiaalia.

Erityisesti nuorten kanssa on usein dilemma antaa tarpeeksi vapautta itsenäistyä samalla, kun pitää yllä sopivaa kuria. Tärkeää olisi muodostaa sellainen luottamussuhde aikuisen kanssa, missä nuori pystyy puhumaan mistä vain jos jokin vaivaa. Erityisesti nuoren seksuaalisuuden kehittyessä on tärkeää puhua siitä, että yksilölle kasvaisi terveellinen minäkuva ja kunnioitusta itseään kohtaan.

Omista rajoista ja yksityisyydestä on tärkeää keskustella. Se on aina okei sanoa “ei”, kieltäytyä tai ilmaista, että jokin asia aiheuttaa negatiivista tunnetta. Blokkaaminen ja raportoiminen kannattaa ottaa käyttöön jos keskustelu tai jokin kontakti menee epämukavaksi. Mikäli kyseessä on seksuaalissävytteistä tai muulla tavoin rikollista toimintaa on silloin oikea raportoiminen tärkeää. Kaikesta voi ottaa mahdollisesti screenshotteja (eli kuvankaappauksia) tai kuvia. Ääniviestejä tai puheluita voidaan äänittää. Yhteystiedot kannattaa ottaa ylös. Nämä helpottavat suuresti mikäli asiasta ilmoitetaan viranomaisille.

 

Riskitekijöitä on monta, eikä mikään varmasti takaa lapsen joutuvan groomauksen kohteeksi. Kuka vain voi päätyä uhriksi.

  • Tylsyys ja mielenkiinto.
  • Se että lapsi jakaa avoimesti tietoa sosiaalisessa mediassa mahdollistaa paremmin sen, että nuorta on helpompi lähestyä. Mielenkiinnon kohteista keskustelu on yleinen tapa aloittaa groomaus.
  • Turvallisen ja luotettavan aikuisen sekä hyväksynnän puute nuoren elämässä
  • Seksuaalikasvatuksen puutteellisuus.
  • Masennus ja muut mielenterveydelliset haasteet. Itsekunnioituksen ja arvostuksen puute voi johtaa riskialttiimpaan kanssakäymiseen.

 

Valitettavasti suurin osa groomaajista jäävät anonyymiksi. Kyselyssä 62 % lasta olivat kokeneet groomausta. Heistä yli puolet puhuivat jollekin, usein mieluiten ja todennäköisimmin ystävälle. Vanhemmille tai muille aikuisille saatetaan kertoa vasta pitkän ajan kuluttua jos edes silloin. Viranomaisille asiaa ei useinkaan viedä, näistä tapauksista vain 12 % kertoi asiasta viranomaiselle (esim. sosiaalityöntekijä, poliisi, kuraattori, oppilashuolto).

Aikuisena kannattaa ottaa vakavasti jos lapsi kertoo groomausyrityksestä. Lapsi kokee usein syyllisyyttä tai häpeää siitä, että on vastannut viesteihin tai osallistunut seksuaalissävytteiseen keskusteluun. Tästä johtuen se voi olla erityisen hankalaa ottaa asiaa puheeksi vanhempien kanssa. Kannattaa muistaa, että tekijät ovat usein mestareita manipuloimaan ja heillä on kokemusta kuinka lasta lähestyä. Heillä on tyypillisesti takana havainnointia lapsen sosiaalisesta mediasta mikä voisi hyödyntää grooming-prosessia. Asetutaan lasten tasolle sekä osoitetaan kiinnostusta ja ihailua lapsen mielenkiinnon kohteita tai elämää kohtaan. He esiintyvät tyypillisesti, joko lapsen ikäisenä tai henkilönä, joka tukee ja auttaa. Usein groomaajat siis pyrkivät tarjoamaan lapselle jotain mitä he haluavat. Näitä voi esimerkiksi olla ajanviete, päihteet, vastaaminen seksuaalisiin kysymyksiin, tietoa seksistä, emotionaalisten tarpeiden täyttäminen, hyväksyntä, palveluksia tai muunlaista validaatiota.

Groomaus voidaan jakaa fyysiseen ja psyykkiseen groomingiin. Fyysisessä pyrkimyksenä on lopulta tavata livenä. Psyykkinen sen sijaan pyörii emotionaalisen suhteen ympärillä.

Riippuen online-hyväksikäytön laajuudesta tunteet ja ajatukset sitä kohtaan voivat olla hyvin erilaisia. Pelastakaa lapset ry:n tutkimuksessa ei tullut ilmi suurempia hyväksikäyttötapauksia, kuitenkin osa lapsista kokivat ahdistusta, masennusta, alentunutta itsetuntoa ja häpeää kokemuksestaan. Suurin osa ei ymmärtänyt asian vakavuutta tai kokeneet sen olevan tarpeeksi vakavaa, että siitä pitäisi ilmoittaa.  Groomaajilla voi olla monta kohdetta, sekä pyrkimykset ovat usein paljon laajemmat ja vakavammat. Online kanssakäymisestä voi seurata vakavia psyykkisiä oireita tai haittaa lapsen kehitykselle. Pahimmassa tapauksessa grooming voi johtaa lapsen törkeään hyväksikäyttöön tai pahoinpitelyyn.

On hyvä muistaa, että groomaus on vakava rikos. Mikäli sinulla tai läheiselläsi on epäilyjä hyväksikäytöstä, seksuaalisesta häirinnästä, groomauksesta/houkuttelusta tai seksuaaliväkivallasta netissä tai sitten lapseen kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan liittyvästä kuva- tai videomateriaalista voit ilmoittaa, joko anonyymisti tai nimellä mm. Pelastakaa Lapset Nettivihje-palveluun. Pelastakaa Lapset ry kannustaa ottamaan yhteyttä myös matalalla kynnyksellä vaikkei olekaan varma onko kyseessä rikos.

https://www.pelastakaalapset.fi/kehittamis-ja-asiantuntijatyo/nettivihje-ja-seksuaalivakivallan-ennaltaehkaisy/ilmoita/

 

 

Lähteet:

Jopa kolmasosa lapsista saa aikuisilta seksuaalissävytteisiä viestejä kuukausittain – Tylsyys ja uteliaisuus altistavat lapsia groomingille – Kotimaa | HS.fi

Bulger, M., Burton, P., O’Neill, B., & Staksrud, E. (2017). Where policy and practice collide: Comparing united states, south african and european union approaches to protecting children online. New Media & Society, 19(5), 750-764. doi:10.1177/1461444816686325

https://pelastakaalapset.s3.eu-west-1.amazonaws.com/main/2021/05/06153034/grooming_lasten_silmin_2021.pdf

 

 

Minka Grann, sosiaalialan opiskelija ja KRANin harjoittelija